Tovi on vierähtänyt viimeisestä "kunnon" postauksesta. Tiivistettynä mulle kuuluu ihan hyvää tällä hetkellä.
Tässä vajaa neljän kuukauden aikana ei ole tapahtunut mitään mutta toisaalta on tapahtunut kaikkea.
Olen nauranut vatsa kipeänä pitkästä aikaa, olen itkenyt ikävää kuin Niagaran putoukset konsanaan, olen pitänyt hauskaa ystävieni kanssa, olen myöskin nauttinut yksinolosta - itseasiassa melkein jopa kyllästymiseen asti. Olen tutustunut uusiin ihmisiin, olen ollut töissä sekä myöskin työssäoppimassa. Olen valvonut pitkään, olen nukkunut pitkään.
Olen nähnyt ystäviä, joita en ole pitkään aikaan nähnyt. Olen vieraillut Tampereella, olen myöskin kotikaupunkimatkaillut Cumuluksessa. Olen tanssinut lihakseni kipeiksi, olen kuunnellut musiikkia niin, että naapurini luultavasti vihaavat minua.
Olen ollut viihteellä, olen myöskin laiskotellut. Olen tavannut sukulaisia, viihtynyt äitini luona. Olen käynyt keilaamassa, uimassa sekä myöskin lenkkeilemässä. Olen syönyt hyvää ruokaa, olen ylittänyt itseni. Olen puhunut syvällisiä, olen purkanut ajatuksiani kirjoittamalla. Olen potenut matkakuumetta, sekä sairastanut myös oikeasti. Olen nauttinut alkavasta keväästä, odotan kesää erittäin paljon.
Ja mikä parasta, olen tehnyt ammattiopistovuosieni viimeisen näytön, olen tehnyt viimeisen kokeen. Ensi viikolla mä valmistun, aika voittajafiilis. Olen myöskin hakenut kouluun, vaikka ei ollut tarkoitus vielä (se oli vain hetken päähänpisto).
Olen nauttinut elämästä. Mun on hyvä olla.
milla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti